torstai 29. joulukuuta 2011

Tänään pitäis kävästä kampaajalla. Ihan vaan tollasella latvojen leikkauksella mennään tällä kertaa, koska mulla on taas vaihteeks tällanen ikuisuusprojekti kasvattaa hiukset pitkiksi. Ne on nyt silleen takaa about lapaluitten tasalla, mut unelmoin puoleen selkään olevista eli vielä sellaset 10-15 cm tarvittais...
Käyn kyllä samalla reissulla ostamassa lisää piilareita ja laittamassa joululahjarahat pankkiin kun tuli vähän rikastuttua. Vaikka se puolikas niistä kuluukin mopokorttiin. Kiroon ne jotka keksi nostaa sitä hintaa 500... murrrr : )

Toissapäivänä, eli tiistaina, kävin kaverin kanssa kapessa. Käytiin vähän shoppailemassa ja ostinkin sieltä farkut joista en nyt voi laittaa kämästäkään kuvaa koska ne pyörii ilosesti pesukoneessa, mut ostin myös meikkivoiteen. Ekan koko elämässäni. Normaalisti oon vedelly vaan jotain kosteusvoidetta ja sen päälle puuteria, mutta nyt sitten totesin että voihanh tolalstakin kokeilla. Oman sävyn ettiminen oli sitten toinen juttu ja pähkäilin kahen välillä, mut valkkasin sitten myyjän avulla toisen niistä.




Eli merkki on Maybelline Dream creamy foundation. Sävy on 08 eli joku vaalea beige. Ihan hyvin se sulautuu mun oman naamani väriin, vaikka tällanen vähän jännän värinen naama mulla onkin. :)



Ostin myös uudet pinsetit kun vanhani onnistuin jonnekin hukkaamaan. Ite oon aina tykänny ihan noista perus metallisista ilman mitään värijutskia tai paksumpaa runkoa tai mitään. Noi on näppärät, helppo pitää kädessä ja sopivan tiukat. Mun makuun just sopivat siis.

Pitäis tänään vähän katella jos löytyis jotain vaatekappaleita lisää tonne kaappiin. Ens viikolla olis tarkotus mennä Helsinkiin joku päivä shoppailemaan Kamppiin, jos se nyt ikinä toteutuu toikaan suunnitelma. (:

maanantai 26. joulukuuta 2011

Tapsanpäivä :)

Tapaninpäivää vietellään ja ihan mukavissa merkeissä, sähköt poikki melkee kaikkial - paitti meillä! :D Oon vähä vahingoilone ku viis seuraavaa katuu on suunnillee kokonaa sähköittä mut meil on vaa pari kertaa välkähtäny noi valot. Okei, ehkä kuitenki koputan puuta.... Meil on meinaa sauna lämpiimäs - sähkösauna siis - ja vois olla aika karuu jos sähköt pimahtais ku on siellä löylyy heittämäs. :)

En meinaa vielkään tajuta et nyt on joululoma. Siis l-o-m-a! Ihanaa. Huomenna olis suunitelmissa painuu keskustaan katsastamaan uusia farkkuja. Joululahjaks kun rapsahti ihan kiitettävä kasa rahaa, vaikka 200 euroo siitä meneekin mopokortti- säästöön. Mut nyt on ainaki se 500 euroo kasas korttii varten ja jäi vielä kyllä tsoppailu rahaaki. Pitäis painuu taas Selloon tai Kamppiin ostoksille kavereiten kaa, kuhan tosta katsastaa hyvän päivän kaikille.

Sain veljiltä joululahjaks tollasen Anne Holtin kirjottaman Kasvoton tuomio- kirjan. Alottelin sitä sitte tänään ja vähän jännän tuntune. Alku vähän sekava, sellasta erihahmojen esittelyä ja kaks ruumista jo tullu. Iha lupaavan tuntune kyllä. (;

Tultiin hetki sitten mummilta ja ukilta, oltiin siellä syömässä ja tuli sinne mun täti ja sen mies ja kaks serkkupoikaakin. Pojat on 2v ja 4v ja molemmat sellasia sulosia ja ihania. Se on niiin sulosen kuulosta kun Santeri (se 2v) sorauttaa sen ärrän sillee ihanasti. Siis se sanoo ihan ärrrr, mut se tulee sielt sanan keskeltä sillee voimakkaammin kun muut kirjaimet että awww. Samuel puhuu sit kun papupata, mut seki on sulone <3
Mummilassa ei ollu sähköjä nii syötiin kynttilöitten valossa ja tuli siinä ainakin se joulutunnelma. Siis valotuksen puolesta, puheet oli sitte vähä muuta mut ei siitä sitte sen enempää... x)

maanantai 19. joulukuuta 2011

Different monday

Joo, siis muuten aika peruspäivä oli, mutta kirjoja ei kouluun oikeestaan tarvinnukkaan, laiskoteltiin melkeen kaikki tunnit, paitsi enkun tunnilla tehtiin kemian koe ja ranskassa katottiin jotain ihme lentävä poro-leffaa. Vähä jänskä päivä mut aina vaan paranee!
Kaveri pyysi mua ja yht toista kaveria mukaan Selloon, kun sen mutsi oli menos sinne ja tarjos kyytii samaan määränpäähän. No lähettiin sitte sinne ja hauskaa siellä toki oli! Toine kaveri oli tulla hulluks mä ja toine kavereist, sanotaan nyt vaikka J, tuijotettiin kaikissa kaupoissa vaan koruja.... Ja niit löyty hyvin paljon. Ostinkin yhen, Aleksi 13: sta. Sellasen hopeen värisen riipuksen, josta roikkui sellanen renkaan muotonen rinkula, joka on umpinainen ja siin on jotain helmikoristelua. Tossa alla onkin siitä sitte kuva. : )





Sit ostin kanssa tällasen ruskeen vyön, sen taisin napata H&M: stä, mut en oo nyt ihan varma.




Ja ostin kans yhenn ohuen, mustan kauluspaidan samalla kun ton vyönkin, mutta nyt ei onnistu laittaa siitä kuvaa, ksoka se hyrrää kiltisti pesukoneessa. : )


Kaikkiin ostoksiin olin tyytyväinen, jos ois ollu enemmän rahaa oisin kans ostanu enemmän. Löysin meinaan olikos se nyt Lindexistä aivan ihanat mustat housut. En oikeen tiiä mitä materiaalia ne oli, mut tuntu hyvältä, näytti hyvältä, mut makso ruhtinaalliset 45, 95 e ja lompakossa sattu olemaan enää kakskymppiä jäljellä... Mutsikaa ei suostunu laittaa tilille enempää kun soitin sille, koska alet tulee ihan just. Mennään sit kattoo jos sellaset pökät viel löytyis, mut en elättele hirveesti toiveita.

Ja hei, pahottelen kuvien laatua, mut kunnon kamera uupuu vielä. Vähän yli puolen vuoden pääst sekin asia korjaantuu, faija on jo luvannu mulle riparilahjaks kameran. En vaan viel tiiä pyydänkö järkkärin vai vaan normi digikameran. Järkkäri ois tietty makee ja sais sillee parempia kuvia, mut digikameta on kätevämpi ottaa mukaan vaik just shoppailemaan, eikä jotenkin tarvii olla niin varovainen, tai näin mä oon ollu huomaavinani. Mielipiteitä? :)

torstai 15. joulukuuta 2011

Kysely 43

Pölläsin tän kysely jutun eräästä toisesta blogista jota lueskelen. Vaikutti ihan kivalta ja tykkään vastailla tällasiin kaikenlaisiin kyselyihin. Niin sitten nappasin tämän Sitan blogista.


1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
- En oikeestaan, syventäny vaan vanhoja kaverisuhteita


2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
- Juuuh

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
- Joo huisin kuukauden verran :)

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?

- Varmaa kesäloman lintsireissu kolmen bestiksen kanssa ja sit kans yhteinen mökkireissu samojen heebojen kanssa... Oli ehk vähän liiankin hauskaa :))
5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?

- En onneks, kavereitten kaa riitely on kauheeta. Mutsin kaa riitely ei oo nii paha x)

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?

- Ehkä vähän. Saanu paremman käsityksen omista ajatuksistani ja siitä mitä haluun, mist pidän ja tällee. Oon pikkuhiljaa (ainaki toivottavast) alkanu myös olee välittämättä muitten mielipiteist. Se ei enää merkkaa mulle nii paljon ku joskus kuutosel tai seiskan alus.

7. Oletko lihonnut?

- En. Tai no kesälomal tuli ylimääräset kolme kiloo, mut ne karisi nopiaa pois ku harkat alko taas syksyllä :)

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?

- En

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
-E-en. En oo tainnu koskaa saada minnekkää porttikieltoo :)


10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?

- En vaikka haaveilenki useemmista korvareistä

11. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- En oikee tiiä... Ei niitä nii paljon ookkaa kiertyny edes
12. Synnyttikö kukaan läheisesi?

- Ei mun tietääkseni!

13. Kuoliko kukaan läheisesi?

- Ei (onneks) vaikka läheltä liippas

14. Missä maissa kävit?

- Ruotsissa, jääny matkustelu aika vähäseks tässä viime aikoina. Pidän peukkuja ens kesän puolesta

15. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?
- Haluisin ehkä alkaa seurustelee jonkun kivan tyypin kaa. Odotan tietty riparilta paljon tulevana kesänä. Ootan myös sitä kun kaverille tulee ulkomailta joku tyyppi ja hengaan sitten niittenkin kanssa koska kaveri haluu jotain tukijoukkojakin siihen. :)

16. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?

- 4.5 omien synttärien takia! Samoin kyllä 7.6 koska oltiin lintsillä heti sillon kesäloman alussa.

17. Vuoden suurin saavutuksesi?

- Ehkä parin väärinkäsityksen oikaseminen tuttujen välillä

18. …ja suurin epäonnistuminen?

- Nolo poikaystävän jättö...

19. Kärsitkö vammoista?

- En, paitsi täst synnynnäisestä aivojen alitoiminnosta x) No ei, en kärsi

20. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- Beibi-huppari! Siis sellane ihanan pehmee, valkone huppari josta tuli jotenki Beibi-huppari, en ees muista mistä se lähti :)

21. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?

- Parhaitten kavereitteni. Aina yhtä ihanan-rasittavan-vittumaisen-superhauskan-sulosen käyttäytymisen malliesimerkit

22. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?

- Ei oikeestaa kenenkää.... Ehkä koulun lissut ärsyttää, mut ei ahista

23. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

- Vaatteisiin ja piilareihin

24. Mistä innostuit eniten?

- Kavereitten kaa suunnitelluist pikku pippaloista, yhet tiedossa perjantaina ;)

25. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?

- suht samaa lajii kai, ehkä vähä onnellisempi

26. Lihavampi vai laihempi?

- suht sama

27. Rikkaampi vai köyhempi?

- ehottomasti köyhempi!!!

28. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- Pyytäväni parilta tyypiltä oikeaan aikaan anteeks ja olleeni enemmän parin muun tyypin kanssa

29. …entä vähemmän?

- herkuttelua, vaik herkut on hyviä nii ne ei silti oo terveellisiä... Ainakaa mun määrissä ;P

30. Miten aiot viettää joulun?
- Meen iskälle kun on kerta sen vuoro ja aion mässäillä (hyvä ku ylläolevas toivoin vähemmän mässäilyä....) ja nauttia lahjoista ja jouluohjelmista. Ihan perus meiningillä ja rauhas

31. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
- Varmaan se poikkiksen jättämine, nolottaa vähä siihe liittyvät asiat, vaik en ollu ainu joka tunaroi....

32. Rakastuitko vuonna 2011?

- Joo, tai ehk parempi sana on "Ihastuin"

33. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
- ei yhtään eikä oo koskaa ollukkaan

34. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?

- NCIS rikostutkijat ja Ruotsin miljonääriäidit

35. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?

- En, Rat face yhä tulilinjalla :)

36. Mikä oli paras lukemasi kirja?
- Plääh, niitä oli monta.... En nyt muista....

37. …entä musiikillinen löytö?

- Eipä juurikaan tuu mitään mieleen, ehkä pari irtonaista biisiä ja Coldplay ja Linkin Parkin uudelleen löytäminen :)

38. Mitä halusit ja sait?

- Uusia juttuja huoneeseen ja vaatekaappiin, parit kengät ja mukavaa ajanviettoa kamujen kanssa.

39. Mitä halusit, muttet saanut?
- En päässy silmälaaserleikkaukseen, tosin lapsiltahan se on kiellettyäkin kai.

40. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?

- Harry Potter and the deathly Hallowes 2

41. Mitä teit syntymäpäivänäsi?

- Herkuttelin kavereitten kanssa, pidin hauskaa ja nauroin paljon!

42. Ketä kaipasit?

- Lempiserkkuani

43. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
- Ehkä isoveli.... Kaverit kun saa mut vaa sekoomaan pahemmin xD

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Song of Myself

Juu ja otsikko tuli suoraan raustalla soivasta musasta eli Nightwishin uusimman levyn 12: sta biisistä. Hyvä biisi, vaikka lempparini tältä levyltä ovatkin Scaretale, Imaginaerum, Ghost River ja Arabesque. Yllätyin itse asiassa uusimman levyn biiseistä, koska en ole koskaan oikein oppinut tykkäämään Aneten äänestä Tarjan tilalla. Tarja Turunen oli kuitenkin parempi, ainakin mun mielestä. :)

Kivana pikku yllärinä tuli tänään ruotsin kokeesta 9½! Siitä kiitos ja kumarrus. Mantsan koe ei sitte mennykkään niin hyvin putkeen, tuli vaan 7½, mut toisaalta luokan paras numero oli 8½ ja meiän maikkaki sai kokeesta ite vaan 9, niin se kertookin jo jotain.... Perusteluna maikka sanoi ettei oo lukenu niitä juttuja vähään aikaan. Joo, no sehän ne jutut meille opetti! Mut ei hätiä mitiä, vielä kurssityö voi korottaa numeroa. Pidän peukkuja 10: lle, koska aihe on suht helppo. Pitää vaan kertoo jostain maasta. Mä ja mun kaveri tehään Tanskasta. Kaveri kävi siellä kesällä ja siitä se idea poikikin.

Musteloitsu-kirja loppu suoralla. Enää viitisenkymmentä sivua jäljellä. Sitte aattelin lukasta ton kolmos-osan ja sitten siirrynkin eilen lainaamiini kirjastonkirjoihin. Oli ihan pakko lainata kaks ekaa Molly Moonia, vaikka sarja onkin suunnattu enemmin lapsille. Silti sarja on hyvä! Ainakin saa nauraa jos ei muuta. Mutta niistä voin tuhertaa arvosteluja myöhemmin. (:

Omia kirjotuksia olen taas yrittänyt vähän väkertää. Pari miljöö kuvausta olen saanut aikaiseksi, hahmokuvauksia ja yhen pikku tekstinpätkän. Harkitsen jos pistäisin tänne jotain omia töheryksiäni. Vaikka olen aina vähän pelännyt juttujen julkaisemista, kritiikki kun voi olla sitä pelkkää huonoakin ja latistaa koko itsetunnon pohjamutiin asti.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Eipä ehi hirveesti lukee kun on vielä lukuvuoden lopussa kasa kokeita. Siis eikun koulukirja käteen ja lukemaan --> jos jaksaa. No hissa vielä menee, mut kemia?? Ei kiitos tänne. :(
No sai tänään koulus joitain hyvääkin kuulla. Ranskan kokeest tuli 8½ mikä on mulle loistava ranskasta! Ne kokeet on oikeesti vaikeita, eikä toi ranskakaan mikään helpoin kieli taida olla. Vihaan kirjottaa lauseita suomesta ranskaks. Ranskasta suomeen on paljon helpompi kirjottaa. Ja toinen hyvä uutinen oli 9- terveystiedon kokeesta. Pelkäsin huonompaa, koska tein sen mikreenissä. Eli aika huonot lähtökohdat kun päässä naputtaa uskomattoman kipee päänsärky ja koepaperi naaman edessä ja alue ehkä vähän hatarasti päässä... Kunnialla kuitenki suoriuduin. :)


Alotin eilen vai sunnuntaina lukemaan Cornelia Funken Mustesydän-trilogian toista kirjaa. Ekaa en omista, tokan ja kolmannen kyllä. Ihan hyvä sarja, ite tykkään vaikka joissain kohissa onkin vähä outo.
Tutustuin sarjaan kaverin avulla, kun se osti ton kirjan mulle synttärilahjaks. (:

lauantai 10. joulukuuta 2011

Pikkulämmintä

Ihanaa kun saa viettää vapaata lauantaita. Viime viikonloppuna kun oli tanssistudion näytökset nii jäi laiskottelu vähä vähäseks, mutta tänää en oo muuta tehnykään kun lepäilly laakereilla. Nukuin pitkään, hyppelin yökkäreissä vielä kolmeltaki ja äsken kävin saunassa ja nyt on lämmin ja mukava olo - entistä mukavampi, ku mutsi on leiponu jouluherkkuja ja pääsen kohta niitä nakertelemaan.
Omatekoset karjalanpiirakat ja Hanna-tädin kakut ja s-kirjaimen muotoset kanelisokerilla maustetut leivokset on odottelemassa keittiössä. tekis mieli mennä heti vohkimaan pari, mut empä taia viittiä. Odotan kärsivällisesti sen aikaa kun muutki pääsee saunasta.

Kun nyt jouluki sitte  lähestyy nii pitäis kai sitä sitte ostaa niitä joululahjojaki kavereille ja näille täällä kotona. Pitäis vaan keksiä että mitä. Ajattelin että kavereille vois ostaa ainaki suklaata, mut olis siihen kiva lisätä vielä jotai muutaki. Ois kiva tehä kaikille vaikka lapaset tai jotai, mut mä en rehellisyyden nimissä ole kovinkaa taitava puikkojen heiluttelija, joten taidan jättää sen aatteen siihen. Kortit oon jo tehny kolmelle bestikselleni, muille en oo vielä alottanu sitä puuhaa. Hiljaa hyvä tulee, kuha kiiruhtaa loppumetreillä. (:

Ens viikosta voi tulla aika karu viikko. Kokeita paljon, vapaa aikaa vähän, mutta perjantaina sentää pilkahtaa jotai hauskaaki. Pidetään kavereitten kanssa pikkujoulut! Sitä odotellessa vois koettaa koulukirjojen ohella lueskella jotai kirjaakin. Mutta jotai kevyttä ja jotai mikä ei liity kouluun!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Hotelli Riviera

Sain juuri vähän aikaa sitte luettua Elizabeth Adlerin kirjan Hotelli Riviera. Kuten nimi jo kertookin, kirjan tapahtumat keskittyvät Ranskan rivieralle. Päähenkilö - Lola Laforêt - omistaa miehensä Patrick Laforêtin kanssa pienen hotellin aivan meren rannassa. Kuuden vuoden naimisissa olon aikana Lola on kunnostanut hotellin ja toimii siellä keittiöpäällikkönä. Patrick on huidellut kasinoilla pelaamassa ja menettämässä rahaa.
Eräänä päivänä Patric katoaa mystisesti, jälkiä jättämättä. Puolen vuoden aikana hänestä ei kuulu mitään, vaikka Lola on palkannut yksityisetsivän hänen peräänsä ja poliisit etsivät häntä muutaman alkukuukauden ajan tehokkaasti.
Vakituiset hotellivieraat uskovat Patricin kuolleen ja koettavat saada Lolan jatkamaan elämää. Sitten hotellille ilmestyy rikas ja kopea nainen, yksi Patrickin monista naisystävistä, ja esittää vaatimuksen: "Hotelli Rieviera kuuluu minulle. Patric antoi sen pantiksi lainatessaan minulta rahaa ja nyt haluaisin rahojeni vastikkeen."
Lola joutuu vaikeaan tilanteeseen joka vaikeutuu entisestään kun eräs monimiljonääri Solis haastaa Lolan oikeuteen hotellista, joka on ollut myös hänen ja Patrickin välinen vakuus kun Solis on antanut rahaa Patrickille lainaan.
Sitten alkaa kuulua monia huhuja ja epäilyttäviä asioita alkaa tapahtua. Kun Lola ja neiti N joutuvat hengenvaaralliseen tilanteeseen, tilanne selviää lopullisesti, mutta onnellisesti vai onnettomasti.... Sitä en tietenkään voi paljastaa. :)

Kirja on hyvä, joissain kohdin vähän tylsä, mutta siinä oli myös jotain, mikä sai uteliaisuuden heräämään ja pakotti jatkamaan lukemista. Kirjan oikeastaan ahmaisi parissa päivässä ja kirjasta jäi positiivinen kuva.

Talven taikaa :D

Juuh, kyllä nyt sitte tuiskuttaa tuolla ulkona oikein olan takaa. Pitkään ollaan lunta odoteltu, mut oon silti sitä mieltä että on hauskempaa saada sitä sillon kun ite on sisätiloissa. Koulun liikkatunnilta on vähä ikävä kävellä kauheessa pyryssä 2,5 km himaan.... :)
Mistä te tykkäätte talvessa? Musta ihanimpia asioita on tietty joulu ja joulukuusi. Mut lämmin sauna heti ulkoa tultua on ihana, samoin takkatuli ja suklaa ja hyvä kirja. Tai kavereitte seura ja pulkkamäki! Ollaa jo sovittu kaveriporukan kaa että mennää pulkkamäkee heti ku tulee tarpeeks lunta ja kohta sitä taitaapi jo ollaki iha riittämiin. Tosin mä omistan vaan sellasen vaaleenpunasen vauvapulkan, mut kyllä silläki laskee... ehkä (:

Viime aikoina oon lukenu vaan noita jo-vähintään-kertaallee-lukemiani kirjoja ihan vaan, koska loppuvuodest tulee aina sellanen olo että haluu lukee tuttuja kirjoja. Enkä hirveesti mitää surullisiakaan lue joulun tienoilla. Jotenki haluu vaan pysyä hyvällä mielellä ja ennemi nauraa ku itkee näin lähel uutta vuotta.
Sain justiinsa Merri Vikin kirjottaman Lotta-sarjan loppuun. Hauskoja kirjoja, vaikka jotkin hauskoiksi tarkoitetut kohat jääki itelläni vähä sillee "Aha, oke" tyyliin, mut mukavaa luettavaa. Kirjojen huonoin puoli on, että ne on liian ohkasia. Sellasen, ellei kahtaki, ahmasee illassa.



Yleensä aatonaattona eli onks se nyt sitte se 23. päivä, niin alan lukemaan sitä Marko Leinon Joulutarina- kirja. Se on vähä surumielinen, mut musta on hauska lukee yks versio joulupukin lapsuudesta. Ja TIETENKIN uskon Joulupukkiin, ainakin jouluna! ::D

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

National Novel Writing Month = NaNoWriMo

Onkos kukaan ajatellut osallistua tuohon kansalliseen novellinkirjoitus kuukausi-haasteeseen? Itse aattelin kokeilla, mutta pienennän itselleni sanojen tavoitemäärää... Ehkä siihen 10 000 paikkeille, voisi olla helpompaa.

Tossa haasteessahan pitäis kirjottaa nyt marraskuun aikana 50 000 sanaa samaa tarinaa. Eli päivässä pitäis kirjotella noin puoltoista tuhatta sanaa.... Haaste kerrakseen joo, mutta olis hauska yrittää. En ole kyllä vielä edes aloittanut ja toka päivä jo menossa, mutta jos pienennän ittelleni ton määrän niin ei tulekkaan niin kiire.

Tässä viimepäivinä en ole paljoa kerinnyt lukea kun olen maanantaista asti ollu kipeänä, kuumeessa ja ärsyttävässä yskässä, ja pelannut tietysti kaikki päivät. Kipeänä kun ei hirveästi jaksa mihinkään syventyä. Sain sentään kolmannen Lee Childin Tilinteko- kirjan loppuun. Ihan hyvä oli, vaikka osa kohdista veti vähän ohi, kun puhuttiin liian paljon numerokieltä. Se ei ihan ole sitä mun lempialuetta. :)
Seuraavaks menenkin katselemaan mitä "pölläsen" seuraavaks veljen kirjahyllystä. Tai sitten luen jonkun tosi lyhyen kirjan.... Voisi lukea taas noita Darren Shanin vampyyrikirjoja. Hyvä sarja, hyvin kevyttä lukemista ja kirjat ahmii nopeasti kun niissä ei ole kun jotain parisataa sivua. Ja helpotuksena vielä se, että mitään romanttista hömpötystä ei juurikaan niissä ole. Taitaa olla vain kolmosessa suoranaisesti jotain.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Enemy - Lee Child

Luin juuri Lee Childin kirjoittaman Vihollinen- kirjan. Kirja oli mahtava lukukokemus ja hieman eri tyyppinen kuin yleensä lukemani kirjat. Luen rikosromaaneja, mutta tämä liikkui armeijan sotilaspoliisien piireissä, josta en tietenkään tiennyt hölkäsen pöläystä. Kiinnostava kirja ainakin oli ja joissain kohdin varsin hupaisakin.
Kirjallisuuden laji on siis jotain rikollis- ja jännityskirjallisuuden väliltä, tarkalleen en osaa sitä määritellä.

Juoni etenee suunnilleen, typistetysti ja kertomatta yksityiskohtia näin: Reacher, päähenkilö, siiretään Panamasta muihin tehtäviin Ford Birdiin. Siellä hän alkaa selvittää kahdentähden kenraali Kramerin kuolemaan liittyviä outoja kohtia. Kramer itse kuoli sydänkohtaukseen.
Seuraavaksi kuullaan että Kramerin vaimo on tapettu Virginiassa heidän kodissaan. Ja pian sen jälkeen tulee lisää ruumiita ja Reacher epäilee kuolemien liittyvän toisiinsa. Hän aloittaa epätoivoisen ajojahdin ja keksii ratkaisun vasta loppumetreillä, mutta vielä puuttuvat todisteet. Uhkarohkea yritys, jonka hän aloittaa, saattaa koitua hänen omaksi tuhokseen, mutta velvollisuudesta hän tuntee pakon koittaa onneaan.
Reacher saa alusta asti apulaisekseen nais sotapoliisi Summerin. He matkaavat juttua seuraten ympäriinsä, aina Saksaan asti.
Reacherin mieltä varjostaa myös äitinsä sairaus, joka näyttää johtavan hänet hautaan pikemmin kuin kukaan pystyy odottamaankaan.

Kirja on hyvä ja lukemisen arvoinen. Olen kuullut kehuttavan Lee Childiä, mutta vasta pari päivää sitten pyysin veljeltäni kirjan lainaan - hänellä on näitä Childin kirjoja suunnilleen kymmenen - ja aloin lukea.
Kannattaa aloittaa järjestyksessä lukeminen, eli tästä ekasta Vihollisesta. Kirjat ovat toisilleen itsenäistä jatkosarjaa, eli ne eivät varsinaisesti jatka edellisestä, mutta päähenkilö pysyy samana ja kirjoissa viitataan menneeseen, eli aiempiin kirjoihin.


                                      

perjantai 21. lokakuuta 2011

Kirjasuosituksia

Nyt tulee pieni kirjalista, jossa on mielestäni hyviä kirjoja, joita kannattaa lukea. Kaikki ovat melko tunnettuja kirjoja, koitan tehdä myöhemmin listan, jossa esiintyy ei-niin-tunnettuja kirjoja. (:


J.R.R Tolikien: Hobitti eli sinne ja takaisin                                                              Kirja on Taru Sormusten Herrasta  edeltävä itsenäinen tarina Bilbo Reppulista, joka elää tavallista hobitin elämää, kunne Gandalf tulee ja onnistuu saamaan hänet mukaan kolmentoista kääpiön seikkailuun, jonka tarkoituksena on valloittaa takaisin Thorinin suvun muinoin hallitsema Yksinäinen Vuori, jonka lohikäärme Smaug oli kaapannut itselleen. Matkalla sattuu tietysti kaikenlaista ja Bilbo joutuu jos jonkinmoisiin koettelemuksiin. Itse pidän kirjasta kovasti. Tarina tempaa mukaansa heti alusta asti ja on mukavan tarkka, mutta ei silti jyystä paikallaan vaan etenee mukavan nopeaan tahtiin. Lisäksi monenmoiset pienetkin yllättävät asiat tuovat mukavaa lisämakua, varsinkin kun niitä tupshatelee vähän väliä eteen, kuten kuuriimut.



Anna-Liisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukio: Hovimäki       Hovimäki-sarja kertoo Suomen historiasta aina 1700-luvun loppupuolelta nykypäivään asti. Tarinan henkilöt ovat fiktiota, mutta tarinan tapahtumat kulkevat läpi aitojen Suomen historian tapahtumien kuten Ison vihan, punaisten ja valkoisten kapinan ja muiden, yhtä merkittävien ja ei niin merkittävien tapahtumien halki. Ensimmäinen osa  kertoo miten Lindhofi-suvun alemman sukuhaaran viimeinen mies, Magnus Lindhof, saa Viiaporiin vieraakseen Hirvikosken pastorin, joka tulee kertomaan hänelle, että hän on perinyt Lindhofien sukukartanon Hirvikoskelta. Magnus ja hänen vaimonsa Johanna lähtevät tietysti heti kartanolle ja kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ennen kuin kaikki alkaa olla kohdillaan talossa. Muut osat kertovat seuraavista sukupolvista ja kartanon elämästä. Mielenkiintoinen sarja, lukiessa ei tule edes ajatelleeksi suoranaisesti, että tämä kaikki on ollut meidänkin historiaa.


L.M.Montgomery: Anna-sarja                                                            Sarja kertoo orvosta Anna Shirleysta, joka joutuu kasvatiksi taloon, jonne haluttiin poika. Anna saa kuitenkin jäädä taloon ja mullistaa pian Avonlean kylän elämää mitä oudoimmilla tavoilla. Pikkutyttö muuttuu sarjan aikana monien tapaturmien kautta naiseksi, joka hoitaa omia lapsiaan, unelmoi ja rakastaa ja joutuu myös kauheiden tuskien ja surun keskelle. Monivivahteinen kirja, joka noudattelee ihmismielen oikkuja suurimmassa osin. Itse pidän kirja-sarjasta, vaikka se onkin hieman liian uskonnollinen omaan makuuni, mutta kun ne kohdat ohittaa kevyesti lukaisemalla, kirjasta avautuu varsin kiinnostava lukukokemus. Se havannoi Luci Montgomeryn oman elinkauden henkeä ja sen ajan kulttuuria ja tapoja.
                                                                                                                 

Dan Brown: Da Vincin- koodi                                                               Kirjan tarina alkaa öisestä murhasta Pariisin taidemuseo Louvressa. Murhattu, Jacques Saunière, jättää viestin, jonka vain historian tuntija Robert Langdon osaa murtaa. Avukseen Robert saa poliisin kryptologistin ja murhatun miehen lapsenlapsen Sophie Neveun. Seikkailu johdattaa heitä ympäri Britanniaa ja Ranskaa. He yrittävät murtaa koodin, joka sisältää yhden kristinuskon varjelluimmista salaisuuksista: salaisuuden paljastumisen estääkseen katolinen kirkko on valmis jopa murhaamaan.                       Itse rakastan tätä kyseistä kirjaa. Jännityskirjallisuuden osa-alueet tulee täytettyä ja reippaasti. Kirjassa kiehtoo kokoajan käsillä oleva pelon tunne, tieto, että pitää toimia nopeasti sekä erillaisten henkilöhahmojen elämä. Kirjan lisäksi myös elokuva on mahtava.

John Grogan: Marley ja minä                                                                                 Kirja on omaelämänkerta koirasta nimeltä Marley. John Grogan omisti vaimonsa Jennyn kanssa Marleyn ja koiran kuoltua, John päätti kirjoittaa siitä kirjan, koska koira oli koskettanut häntä syvältä. Kirja kertoo kuinka John ja Jenny päättävät ostaa koiran ja ihastuvat Marleyhin. He tuovat pennun kotiin ja heidän elämänsä muuttuu kertaheitolla. Marley ei nimittäin  ole niitä tavallisia koiria, jotka käyttäytyvät rauhallisesti ja noudattavat omistajansa jokaista käskyä. Ei, Marley saa ukkosen aikaan kauheita paniikkikohtauksia, se syö kaiken mahdollisen mitä sen eteen sattuu, se juoksee narttukoirien perässä minkä jaksaa, se saa potkut käytöskoulusta ja vaikka mitä muuta. Kirja on hauska kertomus vallattomasta koirasta, joka osaa silti rakastaa ja tuntea, joka on hölmön hulluna omistajiinsa ja jakaa hetket heidän kanssaan.


torstai 20. lokakuuta 2011

Kirjallisuuden kolahdukset

Tylsää yleissivistystä luvassa tällä kertaa. Tekee mieli jynssätä ja mikäs sen parempi paikka kun oma blogi?(:
Kun aiheena on kirjat, niin jynssätään sitten kirjoista, tai pikemminkin kirjallisuudesta!

Kirjallisuudellahan on monia suuntauksia ja kaikilla on omat mieltymykset kuhunkin suuntaan. Osa rakastaa kauhukirjallisuutta, osa taas ei voi sietää sitä, mutta ahmii rakkausromaaneja. Osa taas ei lue ensinkään kirjoja vaan vain sarjakuvia tai lehtien juorupalstoja. On siis hyvä, että on kehitetty eri kirjallisuudenlajeja.
Saa jättää arvauksen varaan - ainakin tämän tekstipätkän osalta - mistä ihminen keksi kaikki eri lajit. Saattaa olla mahdotonta kertoa mistä kaikki lähti tarkalleen liikkeelle, vaikka se voisi kyllä olla aika mielenkiintoista tietää.

Itse rakastan romaaneja. Mitä paksumpi kirja, sitä parempi. Runoja en ole koskaan välittänyt lukea paljoakaan, novellitkin ovat itselleni aika tuntematonta maastoa, koska mielestäni ne loppuvat aina liian nopeasti. Rakkausromaanit eivät myöskään kuulu omiin lukutottumuksiini.
Parhaiten minulle uppoaa fantasia-,jännitys- ja kauhukirjallisuus. Myös rikoskirjat ovat silloin tällöin mukavaa vaihtelua, kuten Agatha Christienin Hercule Poirotit ja Neiti Marplet.

Fantasiassa on parasta se, että mikä tahansa voi olla totta. Siinä mielikuvituksella on valtavat liikkuma-alat. Jos haluaa tarinaan lohikäärmeen, sen kun kirjoittaa mukaan. Jos haluaa erikoisvoimia, velhoja, puhuvia eläimiä, jättiläisiä tai lentäviä mattoja, sen kuin lisää tarinaan! Usein fantasiakirjoihin tulee muidenkin kirjallisuusalojen tunnuspiirteitä mukaan, mutta fantasia on helpoin erottaa muista kirjallisuuslajista. Vähänkin jotain epätodellista mukana ja sen voi lisätä melko varmasti fantasiakirjallisuuteen. Tietysti hieman poikkeuksiakin on, mutta enimmäkseen voi toimia näin.








keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Lehdet liehumaan!

Juu, tuli tossa vähän tylsää niin päätinkin sitten alkaa lueskelemaan vanhoja lehtiä. Siis pääasiassa hyllystä löytyi vanhoja Demi-lehtiä, mutta kyllä sieltä putkahti pari Miss mixiä, Trendiä ja noita EF: n kielikurssi juttuja. Sai osasta aika hyvät naurut, varsinkin kun osaan olin raapustellu itte jotain hämäriä kommenteja...
Parhaita osia on ehdottomasti se Paparazzia osuus. Hauska nähä julkkiksiakin noloissa tilanteissa, tekee niistä enemmän normi-ihmisten kaltasia! Viime lehdessä oli kuitenkin muutettu niin, että näytettiin vain kaksi isoa kuvaa kahesta julkkiksesta ja pidempi selostus niistä. Toivottavasti ei jää vakituisesti tällä tavalla, koska mitä enemmän kuvia, sitä enemmän saa naurun aihetta. Varsinkin kun viimeksi oli Selena Gomez, jonka musasta en tykkää tippaakaan ja sit joku jalkapalloilija jonka nimeä en nyt justiinsa muista (taisi olla eka kerta kun kuulin siitä kun luin sen lehtijutun). Eli vanhat takasin!

Pääasiassa ite tykkään ainaki lukee ennemmin kirjoja kun lehtiä, mutta esimerkiks Demin luen joka kuukausi, koska se on mukavaa vaihtelua ja lehdissä on se hyvä puoli, että niissä vaihtuu asia aina seuraavassa numerossa. Kirjoissa lukee aina sama asia, siis yhdessä kirjassa. Tiedätte kyllä mitä tarkotan.
Mulle tulee siis Demi, joskus ostelen Miss mixiä ( tai pyydän kaveria hommaamaan sellasen sen iskän työpaikalta), Trendiä ja joskus (tosin hyvin harvoin) jonkun Voguen tai vastaavan, mutta ne ei jaksa niinkään kiinnostaa kun niissä on pelkkiä vaatejuttuja yms. Mä haluan kuitenkin lukea lehdistä vähän muutakin kun syksyn trendivärin.

Loppuun "tosikiinnostava" asia: Olen Potter seiskassa kohdassa, jossa Harry, Ron ja Hermione suunnittelee menoa Taikaministeriöön. Enkuksi vähän hitaampi lukea kyllä ja vähän ärsyttävää kun ei ihan jokaista sanaa ymmärrä, mutta onneksi on keksitty sanakirjat, Google-kääntäjä ja isoveli!

maanantai 17. lokakuuta 2011

Harry Potter - ensimmäinen "kunnon" kirjani

Kuten varmasti moni muukin, fanitan Potter-kirjoja. Fanittamiseeni löytyy useita syitä, mutta kenties ratkaisevin on se, että joskus neljän tai viiden vanhana isoveljeni yritti opettaa minua lukemaan Harry Potter ja Viisasten kivi- kirjan avulla. Opinkin "lukemaan" eli toisin sanoen opettelin pari ekaa sivua ulkoa veljen lukiessa niitä minulle yhä uudestaan ja uudestaan.
Tietysti myös taiat ja lohikäärmeet, mahtava linna, puolijättiläiset, paha velho Voldemort ja muut vastaavat fantasia-asiat ovat omiaan herättämään mielenkiintoa. Erillaiset henkilöt ja monenlaiset mielenkiintoiset yksityiskohdat kantoivat lukuintoa ja kirjoihin suuntautuvaa kiinnostusta koko sarjan läpi.
Muistan selvästi kuinka kävelin parhaan kaverini kanssa koulun pihalla ja me tuskailimme kun kuudes Potter-kirja ilmestyisi vasta viikon päästä.

Lempihahmoni koko kirjasarjan halki on ollut Hermione Granger ja Ronald Weasly. Harry Potterista en ole koskaan niinkään pitänyt, vaikka ihan ok hahmona olen häntä aina pitänyt. Muita lempihahmojani ovat mm. Sirius Musta, Dobby, Luna, Ginny Weasly, Fred, George, Tonks ja Severus Kalkaros.
Kenties osa hahmomieltymyksistä juontaa myös hyvistä näyttelijöistä. Gary Oldman on kuin luotu Siriuksen näyttelijäks, samoin kuin Alan Rickman Severuksen. Emma Watson on mielestäni ihan hyvä näyttelijä, vaikkei yhtä hyvä kuin Rupert Grint tai Tom Felton.

Lempikirjojani sarjasta ovat Feeniksin kilta, Puoliverinen Prinssi ja Kuoleman varjelukset.Vähiten pidän Salaisuuksien kammiosta. Syytä en tiedä, jotenkin vain kirja ei kolahda niin hyvin kuin muut. Viisasten kivestäkään en pidä niin paljon, mutta pari kohtaa kohoavat koko sarjan suosikkikohdiksi, kuten se kun Hagrid vie Harryn ensimmäistä kertaa Viistokujalle. Kolmannessa kirjassa pidän myös Viistokuja kohdasta kun Harry saa kierrellä siellä pari viikkoa ja näkee mm. Tulisalaman. Neljännessä Joulutanssiaiset ja hautausmaa kohdat ovat parhaita, viidennessä V.I.P: t, Dumbledoren ja Voldemortin taistelu sekä Pimennon jälki-istunnot. Kuutonen on koko krijaltaan hyvä, samoin seiska.



Luen juuri parhaillaan koko sarjaa taas uudestaan läpi. Tällä kertaa kuitenkin englannin kielisenä. Antaa mukavaa lisämakua kun saa lukea kirjat alkuperäisellä kielellä. Kirjoista tulee jotenkin elävämpiä tällä tavalla.
Muut kirjat olen jo lukenut, seiskan (Harry Potter and the deathly Hallows) aloitin tänään. Olen ehtinyt Billin ja Fleurin häihin asti.
Seiska kirja on kenties jännittävin siinä mielessä ainakin, että nyt Harry, Ron ja Hermione seikkailevat linnan ulkopuolella. Toki he viitosessakin menivät ministeriöön ja kuutosessa Harry meni luolalle Dumbledoren kanssa, mutta nyt melkein koko kirja käsittelee koulun ulkopuolista maailmaa. Lopputaistelu Tylypahkassa kuitenkin sitoo kirjan mukavan tiukasti kiinni edeltäviin kirjoihin mikä on minusta hienoa.
Ja tietysti lopussa "19 vuotta myöhemmin" on hauska saada pientä osviittaa, mitä hahmoille kuuluu. Toki vähän harmittaa kun sen selvempää selontekoa ei heidän elämästää kirjoihin tullut, mutta netistä löytyy haastattelu jossa Rowling kertoo missä ammateissa hahmot ovat ja kenen kanssa sivuhenkilöistä tärkeimmät menivät naimisiin jne.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Aloitus

Aloitus on aina se vaikein etappi, ainakin itselleni. Se aloittaa matkan jonnekin, matkalla voi aina palata takaisin, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Okei, jo riittää runoilu. Aluksi on aina paras kuvailla asioita. No nyt kuvailen tätä blogia, millainen tästä muokkauksen jälkeen olisi tarkoitus tulla. Siis kyllä, aluksi kun loin tämän tämä oli vähän erillainen, varsinaista aihetta ei ollut ja siksi kai tänne kirjoittelu vähän jäikin. No nyt vaihdoin teemaa, otsikko ei sitä ehkä aivan kuvaa, mutta sille en voi mitään.

Tarkoitukseni olisi kertoilla kirjoista, niistä mitä olen lukenut, luen parhaillaan ja mistä saan erillaisia inspiraatioita eri asioihin. Kirjoittelen itsekkin aina silloin tällöin jotain ja saatan julkaista sellaisia pikku kirjoituksia täälläkin. Siis ehkä. Haaveksin aina välillä oman kirjan kirjoittamisesta, mutta toistaiseksi se pysyy pelkkänä haaveena.