Kirjallisuuden kolahdukset

Tylsää yleissivistystä luvassa tällä kertaa. Tekee mieli jynssätä ja mikäs sen parempi paikka kun oma blogi?(:
Kun aiheena on kirjat, niin jynssätään sitten kirjoista, tai pikemminkin kirjallisuudesta!

Kirjallisuudellahan on monia suuntauksia ja kaikilla on omat mieltymykset kuhunkin suuntaan. Osa rakastaa kauhukirjallisuutta, osa taas ei voi sietää sitä, mutta ahmii rakkausromaaneja. Osa taas ei lue ensinkään kirjoja vaan vain sarjakuvia tai lehtien juorupalstoja. On siis hyvä, että on kehitetty eri kirjallisuudenlajeja.
Saa jättää arvauksen varaan - ainakin tämän tekstipätkän osalta - mistä ihminen keksi kaikki eri lajit. Saattaa olla mahdotonta kertoa mistä kaikki lähti tarkalleen liikkeelle, vaikka se voisi kyllä olla aika mielenkiintoista tietää.

Itse rakastan romaaneja. Mitä paksumpi kirja, sitä parempi. Runoja en ole koskaan välittänyt lukea paljoakaan, novellitkin ovat itselleni aika tuntematonta maastoa, koska mielestäni ne loppuvat aina liian nopeasti. Rakkausromaanit eivät myöskään kuulu omiin lukutottumuksiini.
Parhaiten minulle uppoaa fantasia-,jännitys- ja kauhukirjallisuus. Myös rikoskirjat ovat silloin tällöin mukavaa vaihtelua, kuten Agatha Christienin Hercule Poirotit ja Neiti Marplet.

Fantasiassa on parasta se, että mikä tahansa voi olla totta. Siinä mielikuvituksella on valtavat liikkuma-alat. Jos haluaa tarinaan lohikäärmeen, sen kun kirjoittaa mukaan. Jos haluaa erikoisvoimia, velhoja, puhuvia eläimiä, jättiläisiä tai lentäviä mattoja, sen kuin lisää tarinaan! Usein fantasiakirjoihin tulee muidenkin kirjallisuusalojen tunnuspiirteitä mukaan, mutta fantasia on helpoin erottaa muista kirjallisuuslajista. Vähänkin jotain epätodellista mukana ja sen voi lisätä melko varmasti fantasiakirjallisuuteen. Tietysti hieman poikkeuksiakin on, mutta enimmäkseen voi toimia näin.